EOL:n hallitus tapasi Teamsin välityksellä OKM:n uuden ylijohtajan Petri Lempisen 17. elokuuta. Kävimme puolentoista tunnin aikana avoimen ja hyvän keskustelun koulutuspolitiikan ajankohtaisista asioista ja tulevista näkymistä.
Seuraavassa on keskustelun kulkua referoitu teemoittain.
Aluksi
Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet ovat pääosin valmisteltu. Uusien isojen avauksien tekeminen tällä hallituskaudella edellyttäisi Lempisen mukaan hallituspuolueiden päätöstä. Koulutuspoliittisen selonteon linjausten ja tavoitteiden toteutuminen jää osittain tulevien hallitusten asiaksi.
Yksi koulutuspollittisista tavoitteista on, että 50 % ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Tätä tavoitetta ei yksin ylioppilailla saavuteta, vaan yhä suuremman osan on siirryttävä korkea-asteelle ammatillisen tutkinnon kautta.
Keskustelimme ammatillisen tutkinnon suorittaneiden yleissivistyksen tasosta. Yhteisten tutkinnon osien osuus on todella pieni verrattuna lukion oppimäärään. Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa huomioidaan yo-tutkinnon lisäksi ammatillinen perustutkinto. Ammatillisten taitojen arvostamisen parantamiseksi osana korkeakouluopiskelua tarvitaan lisää vuoropuhelua ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välille, jotta valtakunnantason rakenteellisia ratkaisuja löydetään.
Järjestäjäverkko
Lempinen totesi, että koulutuksen järjestäjien määrä on vähentynyt yli sadalla järjestäjällä 20 vuodessa. Alueellisesti eriytyvä väestökehitys tarkoittaa, että muutoksia tulee varmasti jatkossakin tapahtumaan. Muutosten järjestäjäkentässä tulee olla hallittuja, jotta koulutuksen saatavuus turvataan koko maassa.
Suurien koulutuksenjärjestäjien suorituskyky ei ole parempi kuin pienempien. Valmistuneiden määrä eli nk. läpäisyaste ei ole lisääntynyt oppilaitosfuusioiden myötä. Keskustelimme siitä, miksi kuitenkin useissa ministeriön papereissa lukee, että suuria ja monialaisia koulutuksen järjestäjiä tarvitaan.
Rahoitus
Rahoitusasetus on juuri lausunnolla. Opiskelijapäivien laskennalla ja kertoimia muuttamalla pyritään yksinkertaistamaan ja oikeudenmukaistamaan rahoitusta. Lempinen muistutti, että kertoimien muuttaminen ei tuo euroakaan lisää rahaa jaettavaksi rahoitusmallilla.
Ammatillisen koulutuksen tehtävä on hoitaa nuorisotyöttömyyttä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaa. Niin kauan kuin koulutuksen järjestäjien yleiskatteinen VOS-rahoitus ei tuo riittäviä ratkaisuja, tarvitaan myös kohdennettuja toimia. Hankerahoitusta käytettäneen jatkossakin tukemaan hallitusohjelmaan kuuluvien uudistusten toimeenpanoa. Hankerahoitus toimii koulutuspolitiikan ohjauksen työkaluna.
Pienten koulutuksen järjestäjien huoli hankerahoituksen työllistävästä vaikutuksesta tuotiin Lempiselle vahvasti esille.
Jatkuva oppiminen
Keskustelimme myös jatkuvan oppimisen teemasta. Lempisen mukaan on tapahtunut paradigman muutos, jossa korkeakouluille on annettu aiempaa suurempaa roolia aikuiskoulutuksen järjestämisessä. Se voi aiheuttaa aikuiskoulutuksen kentällä ristiriitoja esim. erikoisammattitutkintojen, erityisesti JYET:n asemasta. Jatkuvan oppimisen palvelukeskus aloittaa syksyllä toimintansa. EOL:n hallitus oli hyvin kriittinen uuden viraston kyvystä vastata työelämässä toimivan väestön osaamistarpeiden koordinoinnista.
Keskustelimme siitä, miten eri tutkintoja tai tutkinnon osia voisi yhdistellä. Lisäksi kysyimme, mikä on räätälöityjen ei-tutkintokoulutusten asema tulevaisuudessa. Lempinen korosti, että VOS-rahoitus tulee jatkossakin kohdentumaan järjestämislupaan, tutkintoihin ja tutkinnonosiin. Palvelukeskus voi rahoittaa muitakin osaamispalveluita. EOL toi julki teollisuusoppilaitosten vaikeutuneen aseman, kun koulutuksen järjestämislupaa ei enää ensi vuoden alusta ole.
Lopuksi
Todettiin, että oppivelvollisuuden laajentaminen hoidetaan EOL:n oppilaitoksissa laadukkaasti, vaikka se aiheuttaakin paljon lisätyötä. Etätyö on tulevaisuutta, joten keskustelimme siitä, voisiko etäopiskelua ja etätyötaitoja sisällyttää automaattisesti kaikkiin tutkintoihin.
Keskustelun lopputuloksena todettiin, että vuoropuhelua OKM:n ja EOL:n välillä tulee tiivistää ja järjestää vastaavantyyppisiä tilaisuuksia säännöllisesti noin puolivuosittain. EOL haluaa toimia erityisesti työelämässä tarvittavan osaamisen puolestapuhujana.
Jos et toivo jäsenkirjettä jatkossa, laitathan siitä sähköpostia: janika.hallikainen@bc.fi